Debianin laitevaatimukset eivät ole ankarampia kuin Linuxin ytimen ja GNU-työkalusarjan vaatimukset. Niinpä kaikki laitealustat joille on siirretty Linux-ydin, libc, gcc, jne, ja joille on olemassa Debianin siirros, kelpaavat Debianille. Debianin Siirrokset-sivulta osoitteessa http://www.debian.org/ports/sparc/ löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa laitealustan SPARC järjestelmistä joissa Debiania on kokeiltu.
Tässä luvussa ei kerrota kaikkia laitealustan SPARC tuettuja laitteistokokoonpanoja, vaan kerrotaan yleisempää tietoa ja annetaan viitteet joista lisätietoa löytyy.
Debianin versio 5.0 tukee yhtätoista suoritinperhettä ja kunkin suoritinperheen useaa ”suoritinmallia”.
| Suoritinperhe | Nimi Debianissa | Suoritinarkkitehtuuri | Malli |
|---|---|---|---|
| Intel x86-koneet | i386 | ||
| AMD64 & Intel EM64T | amd64 | ||
| DEC Alpha | alpha | ||
| ARM | arm | Netwinder ja CATS | netwinder |
| armel | Versatile | versatile | |
| arm ja armel | Intel IOP32x | iop32x | |
| Intel IXP4xx | ixp4xx | ||
| Marvell Orion | orion5x | ||
| HP PA-RISC | hppa | PA-RISC 1.1 | 32 |
| PA-RISC 2.0 | 64 | ||
| Intel IA-64 | ia64 | ||
| MIPS (big endian) | mips | SGI IP22 (Indy/Indigo 2) | r4k-ip22 |
| SGI IP32 (O2) | r5k-ip32 | ||
| MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
| MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
| Broadcom BCM91250A (SWARM) | sb1-bcm91250a | ||
| Broadcom BCM91480B (BigSur) | sb1a-bcm91480b | ||
| MIPS (little endian) | mipsel | Cobalt | cobalt |
| MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
| MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
| Broadcom BCM91250A (SWARM) | sb1-bcm91250a | ||
| Broadcom BCM91480B (BigSur) | sb1a-bcm91480b | ||
| IBM/Motorola PowerPC | powerpc | PowerMac | pmac |
| PReP | prep | ||
| Sun SPARC | sparc | sun4u | sparc64 |
| sun4v | |||
| IBM S/390 | s390 | IPL VM-lukijalta ja DASD:ltä | generic |
| IPL nauhalta | tape |
Tässä ohjeessa käsitellään asennusta SPARC-laitealustalle. Muiden Debianin tukemien laitealustojen tietoja kannattaa etsiä Debianin Siirrokset-sivuilta.
Sparc-pohjaiset tietokoneet jaetaan useisiin muunnoksiin, nimeltään: sun4, sun4c, sun4d, sun4m, sun4u tai sun4v. Seuraavasta luettelosta ilmenee mitkä mallit kuuluvat mihinkin muunnokseen ja kuinka paljon kukin niistä on tuettu.
Mitään näistä 32-bittisistä sparcin aliarkkitehtuureista (sparc32) ei tueta. Täydellinen lista näihin aliarkkitehtuureihin kuuluvista koneista löytyy sivulta Wikipedia SPARCstation page.
Viimeinen sparc32:ta tukenut Debianin julkaisu oli Etch ja sekin vain sun4m-järjestelmissä. Muiden 32-bittisten aliarkkitehtuurien tuki lopetettiin jo aiempiin versioihin.
Tähän malliin kuuluvat kaikki 64-bittiset koneet (sparc64) jotka käyttävät UltraSparc-suoritinta ja sen klooneja. Useimmat koneet on tuettu hyvin, vaikkakin joissakin voi olla vaikeuksia käynnistettäessä Cd-levyltä laiteohjelmiston tai käynnistyslataimen vikojen johdosta (viat voidaan kiertää käynnistämällä verkosta). Käytä sparc64-ydintä yhden suorittimen koneissa ja sparc64-smp-ydintä monen suorittimen koneissa.
Tämä on uusin lisäys Sparc-perheeseen, ja siihen kuuluu koneita jotka käyttävät monen ytimen Niagara-suorittimia. Tällä hetkellä noita suorittimia on saatavilla vain Sunin T1000- ja T2000-palvelimissa, ja ne ovat hyvin tuettuja. Käytä sparc64-smp-ydintä.
Huomaa, että PRIMEPOWER-malliston palvelimissa käytetyt Fujitsun SPARC64-suorittimet eivät ole tuettuja koska niille ei ole tukea Linux-ytimessä.
Debianin tuki graafisille käyttöliittymille määräytyy pohjana olevan X.Org:n X11-järjestelmän tuesta. Useimmat AGP-, PCI- ja PCIe-näytönohjaimet toimivat X.Org:lla. Yksityiskohtainen tieto tuetuista grafiikkaväylistä, näytönohjaimista, näytöistä ja osoitinlaitteista löytyy osoitteesta http://xorg.freedesktop.org/. Debianin versiossa 5.0 on X.Org versio 7.3.
Useimmat Sparc-pohjaisissa koneissa yleisistä näytönohjaimista ovat tuettuja. X.orgin näyttöajurit ovat saatavilla sunbw2, suncg14, suncg3, suncg6, sunleo ja suntcx ruutupuskureille, Creator3D ja Elite3D -korteille (sunffb-ajuri), PGX24/PGX64 ATI:n piiriä käyttäville näytönohjaimille (atin ajuri), ja PermediaII:sta käyttäville korteille (glint-ajuri). Käytettäessä Elite3D-korttia X.org:in kanssa on lisäksi asennettava paketti afbinit, ja luettava sen mukana tulevasta ohjeesta miten kortti otetaan käyttöön.
Sparc-koneilla on aika yleisesti kaksi näytönohjainta oletuskokoonpanossa. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että Linux-ydin ei lähetä tulosteitaan laiteohjelmiston alunperin käyttämälle kortille. Kun graafisella konsolilla ei näy mitään, saattaa luulla koneen jumittuneen (tavallisesti viimeisin viestin konsolilla on "Booting Linux..."). Yksi ratkaisumahdollisuus on poistaa toinen korteista koneesta; toinen tapa on ottaa yksi korteista pois käytöstä ytimen käynnistysparametrilla. Jos graafista näyttöä ei tarvita tai haluta, on mahdollista käyttää myös sarjapäätettä konsolina. Joissakin järjestelmissä sarjapääte saadaan automaattisesti käyttöön irrottamalla näppäimistö ennen koneen käynnistämistä.
Melkein kaikilla Linux-ytimen tukemilla verkkokortteilla (NIC) pitäisi olla tuki myös käynnistyslevyillä. Laiteajuri saattaa olla moduuli, joka tavallisesti ladataan automaattisesti.
Tähän kuuluu paljon perus-PCI-kortteja (järjestelmille joissa on PCI) ja seuraavat Sunin tekemät NIC:it:
Sun LANCE
Sun Happy Meal
Sun BigMAC
Sun QuadEthernet
MyriCOM Gigabit Ethernet
Muutamia tiettyjen verkkokorttien vikoja on syytä mainita tässä.
On erilaisia PCI-verkkokortteja joilla on sama PCI-tunniste, mutta jotka käyttävä eri ajuria, vaikkakin ajurit ovat lähisukulaisia. Jotkin kortit toimivat tulip-ajurilla, toiset dfme-ajurilla. Koska korteilla on sama tunniste, ydin ei pysty erottamaan niitä toisistaan eikä ole varmaa kumpi ajuri ladataan. Jos ajuri sattuu olemaan väärä, verkkokortti ei ehkä toimi tai toimii huonosti.
Tämä on tyypillinen ongelma Netra-järjestelmissä, joissa on Davicom-verkkokortti (DEC-Tulip-yhteensopiva). Tässä tapauksessa tulip-ajuri on luultavasti oikea. Voit estää tämän ongelma kieltämällä väärän ajurimoduulin käytön osiossa Kohta 5.2.1.3, ”Ytimen moduulien lisääminen kieltolistalle” annettujen ohjeiden mukaisesti.
Vaihtoehtoinen ratkaisu on siirtyä aesnnuksen aikana komentotulkkiin ja poistaa väärä ajuri käytöstä käskyllä modprobe -r (tai molemmat, jos molemmat ovat ladattuina). Tämän jälkeen oikea moduuli voidaan ladata komennolla modulemodprobe . Väärä moduuli saatetaan kuitenkin edelleen ladata, kun järjestelmä käynnistetään uudelleen. module