Levyn osiointi tarkoittaa levyn jakamista osiin. Jokainen osa on riippumaton muista. Osiointia voisi verrata talon väliseinien pystyttämiseen; huonekalujen lisääminen yhteen huoneeseen ei vaikuta muihin.
Jos koneessa on jo käyttöjärjestelmä ja Linux halutaan asentaa samalle levylle, on levy osioitava uudelleen. Debian vaatii omat levyosionsa. Sitä ei voi asentaa Windowsin tai MacOS:n osioihin. Debian saattaa pysytä jakamaan joitakin osioita muiden Linux-järjestelmien kanssa, mutta sitä ei käsitellä tässä. Vähimmäisvaatimuksena on oma osio Debianin juuritiedostojärjestelmälle.
Tiedot levyllä jo olevista osioita löytyvät käyttöjärjestelmän osiointityökalujen avulla, kuten Drive Setup, HD Toolkit, tai MacTools. Osiointityökaluilla on aina mahdollista katsoa levyllä olevien osioiden tiedot tekemättä muutoksia.
Periaatteessa muutoksien tekeminen osioon jossa jo on tiedostojärjestelmä tuhoaa sen sisällön kokonaan. Niinpä olisi aina tehtävä varmuuskopiot ennen kuin osioihin kosketaan. Käytetään taas talovertausta: huonekalut on parasta siirtää pois tieltä ennen väliseinien siirtämistä, muuten huonekalut menevät pirstaleiksi.
Jos tietokoneessa on useampi kiintolevy, on mahdollista varata yksi kiintolevy kokonaan Debianin käyttöön. Tällöin ei tuota levyä tarvitse osioida ennen asennusjärjestelmän käynnistämistä; asentimeen kuuluva osiointisovellus hoitaa homman kätevästi.
Jos tietokoneessa on vain yksi kiintolevy, ja levyllä oleva käyttöjärjestelmä halutaan kokonaan korvata Debian GNU/Linuxilla, voidaan tässäkin tapauksessa tehdä osiot asennusprosessin osana (Kohta 6.3.2, ”Osioiden teko ja liitoskohtien valinta”), kun asennusjärjestelmä on käynnistetty. Tämä kuitenkin toimii vain jos asennusjärjestelmä on tarkoitus käynnistää nauhalta, rompulta tai verkkokäynnistyksellä. Mieti tätä: jos käynnistetään kiintolevyllä olevilta tiedostoilta, ja sitten asennusjärjestelmä osioi saman levyn pyyhkien asennustiedostot pois, on parasta toivoa asennuksen onnistuvan ensimmäisellä yrittämällä. Ainakin tässä tapauksessa olisi oltava vaihtoehtoinen tapa herättää tietokone taas toimintaan, esimerkiksi alkuperäisen käyttöjärjestelmän asennusnauhoilta tai -rompuilta.
Jos tietokoneella on jo useita levyosioita, ja saadaan riittävästi tilaa poistamalla tai korvaamalla niistä yksi tai useampia, ei tässäkään tapauksessa ole tarpeen tehdä osioita etukäteen, vaan voidaan odottaa ja käyttää Debianin asentimen osiointisovellusta. Alla olevat ohjeet olisi silti luettava läpi, koska useissa erikoistilanteissa, joihin vaikuttaa esimerkiksi osioiden järjestys osiotaulussa, on kaikesta huolimatta pakko osioida ennen asennusta.
Jos mikään yllä olevista tapauksista ei sovellu, on kiintolevy osioitava ennen asennuksen käynnistämistä jotta Debianille saadaan osioitavaksi kelpaavaa levytilaa. Jos jotkin osioista tulevat olemaan muiden käyttöjärjestelmien käytössä, on ne osiot luotava kunkin käyttöjärjestelmän omalla osiointisovelluksella. Suositellaan että ei yritetä luoda Debian GNU/Linuxin osioita muiden käyttöjärjestelmien työkaluilla. Olisi luotava kunkin käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla ne osiot jotka halutaan säilyttää.
Jos tarkoituksena on asentaa tietokoneelle useampi kuin yksi käyttöjärjestelmä, olisi kaikki muut käyttöjärjestelmät asennettava ennen kuin aloitetaan Linuxin asennus. Windowsin ja muiden käyttöjärjestelmien asentimet saattavat estää Linuxin käynnistymisen, tai haluavat tehdä uudet tiedostojärjestelmät muiden käyttöjärjestelmien osioihin.
Toimenpiteiden seuraukset on mahdollista korjata, mutta muiden käyttöjärjestelmien asentaminen ensiksi on helpointa.
Jotta OpenFirmware käynnistäisi Debian GNU/Linuxin automaattisesti, olisi Linux-osioiden sijaittava ennen muita osioita, erityisesti ennen MacOS-käynnistysosioita. Tämä olisi huomioitava kun osiot tehdään ennen asennusta; Linuxille on luotava paikkaa varaava osio joka sijaitsee levyllä ennen muita käynnistysosioita (Applen levyajureille varatut pienet osiot eivät ole käynnistysosioita.). Paikkaa varaava osioi voidaan myöhemmin poistaa Linuxin osiointisovelluksella varsinaisen asennuksen aikana, ja korvata se Linuxin osioilla.
Jos koneessa on nyt yksi levy jolla on yksi osio (yleinen tapa pöytätietokoneissa), ja halutaan monikäynnistää koneen oma käyttöjärjestelmä ja Debian, on tehtävä seuraavasti:
Tehdään varmuuskopio kaikista koneen tiedostoista.
Käynnistetään koneen oman käyttöjärjestelmän asennustaltiolta, esimerkiksi romppu tai nauha. Kun käynnistetään MacOS-rompulta, pidä näppäintä c alhaalla koneen käynnistyessä. Tämä pakottaa koneen käyttämään rompulla olevaa MacOS-järjestelmää.
Tee koneen oman käyttöjärjestelmän osio(t) sen omilla työkaluilla. Tee Debianille joko paikkaa varaava osio tai käyttämätöntä levytilaa.
Asenna koneen oma käyttöjärjestelmä sen omaan osioon
Käynnistä koneen oma käyttöjärjestelmä varmistuaksesi kaiken olevan kunnossa, ja noutaaksesi Debianin asentimen käynnistystiedostot.
Käynnistä Debianin asennin jatkaaksesi Debianin asennusta.
Sovellus Apple Drive Setup löytyy MacOS-rompun hakemistosta Utilities. Se ei muokkaa olemassa olevia osioita; se osaa vain koko levyn osioinnin yhdellä kertaa. Drive Setup ei näytä levyajurin osioita.
Muista luoda paikkaa varaava osio GNU/Linuxille, mieluiten levyn ensimmäiseksi osioksi. Osion tyypillä ei ole väliä, se poistetaan ja korvataan myöhemmin Debianin asentimen toimesta.
Mikäli tarkoituksena on asentaa sekä MacOS 9 että OS X, on parasta luoda erilliset osiot kummallekin. Jos ne asennetaan samaan osioon, sovellusta Startup Disk (ja uudelleenkäynnistystä) on käytettävä valitsemaan käyttöjärjestelmien välillä; käynnistyvää järjestelmää ei voi valita käynnistyksen aikana. Kun ne on asennettu erillisiin osioihin, näkyy oma valinta sekä OS 9:lle että OS X:lle kun näppäintä option pidettään pohjassa käynnistyksen aikana. Myös yabootin käynnistysvalikkoon voidaan asentaan kummallekin oma valinta. Startup Disk myöskin piilottaa kaikki muut liitettävät osiot, joka voi vaikuttaa GNU/Linuxin käynnistämiseen. Sekä OS 9 että OS X -osiot ovat käytettävissä molemmista käyttöjärjestelmistä OS 9 ja OS X.
GNU/Linux ei voi käyttää UFS-osioilla olevia tietoja, mutta tukee HFS+ (eli MacOS Extended) -osioita. OS X vaatiin jomman kumman näistä tyypeistä käynnistysosiokseen. MacOS 9 voidaan asentaa joko HFS (eli MacOS Standard) tai HFS+ -osiolle. Jotta tiedostoja voi vaihtaa MacOS- ja GNU/Linux-järjestelmien välillä, on kätevää tehdä tiedostojen vaihtoon tarkoitettu osio. Osiotyypit HFS, HFS+ ja MS-DOS FAT ovat kaikki tuettuja sekä MacOS:ssä että Linuxissa.